Nastaa vaakamamboa

Futsalin pelikauden alkamisen kunniaksi myös tämän blogin päivitystauko on ohi. Jatkossa onkin tarkoitus seurata tiiviisti Espoon GFT:n valmistautumista UEFA Futsal Cupin ja liigakauden koitoksiin.

GFT:n. Niinpä. Tuli tehtyä henkilökohtaisesti erittäin iso päätös kauden jälkeen ja tartuttua uuteen äärimmäisen motivoivaan, mutta myös vaativaan haasteeseen.

PoPan jättäminen seitsemän vuoden jälkeen ei ollut todellakaan helppoa. Kun on itse ollut jättämässä seuran ensimmäisen ilmoittautumisen futsalin piirisarjaan ja ollut mukana rakentamassa joukkueen nousua Suomen huipulle asti, luopumispäätöksen teko oli jopa raastavaa.

Mutta ainakaan tällä hetkellä ratkaisu ei kaduta. Niin innostuneen vastaanoton olen Espoossa saanut.

Eilen konkretisoitui taas se, miksi futsal on niin nasta laji. GFT:n ja FC Johtajien välinen treenimatsi oli intohimoinen, intensiivinen ja mukaansa tempaava.

Kaikella kunnioituksella minulle leivän tuovaa lajia eli jalkapalloa kohtaan, kokemus pelistä futisjoukkueen vaihtopenkillä on kuin leppoisaa kesäillan valssia futsalin kiihkeään vaakamamboon verrattuna. Vaikka kyseessä oli vain treenipeli, matsin tuoma adrenaliinitaso lyhensi reilun parinsadan kilometrin kotimatkaa kummasti.

GFT voitti pelin 5-4. Pienestä kankeudesta huolimatta olen tyytyväinen joukkueeni esitykseen. Vaikka useimmilla pelaajilla oli takana hyvin raskas viikonloppu (esim. FC Hämeenlinnan kaverit tulivat matsiin melkein suoraan Tornion bussista), kaikkien esitys oli ilahduttavan energinen.

Erityismaininta pitää antaa 93-syntyneelle Rasmus Palmille, joka pelasi kovassa paikassa elämänsä ensimmäisen aikuisten futsal-pelin. ”Rasselta” miehekäs ja hieno esitys!

Kun myös tuomarit hoitivat leiviskänsä mainiosti, Leppävaarassa koettiin eilen hieno futsal-ilta. Ja eletään kuitenkin vasta heinäkuuta. EoM!

FC Johtajille voi povata heinäkuun loppupuolella Montenegrossa pelattavista opiskelijoiden EM-kilpailuista ihan kohtuullista menestystä. Joukkue oli Ilves-pelureiden johdolla kurinalainen ja aktiivinen. Kun pelaajilla alkaa olla mukavasti kokemusta myös kansainvälisistä matseista, kaverit eivät varmasti alennu kisaturisteiksi.

Niin ei tee myöskään GFT omissa koitoksissaan.

Drop out alkaa kahdeksan vuoden iässä!

kuva: www.noormarkunkoitto.fi

Sain tänään käsiini Satakunnan piirin pelaajatilastot. Poikapuolella kehitys on erittäin huolestuttava.

On karmea huomata, että drop out alkaa Satakunnassa kahdeksan vuoden iässä! Vuonna 2007 99-syntyneitä pelaajia oli satakuntalaisissa seuroissa 337, vuonna 2008 pelaajia oli 13 vähemmän.

Pelaajamäärä oli pudonnut kaikissa ikäluokissa 1988 syntyneiden ja 1999 syntyneiden välillä! Prosentteina pudotus oli -3,9 prosentista(-99 syntyneet) -31,9 prosenttiin (93 syntyneet).

Hei herätys seuraihmiset! Pelaajia tulee kyllä mukava massa sisään seuroihin, täällä Satakunnassakin. Mutta miksei heitä saada pidettyä lajin/lajien parissa?

Onko pelaajalla kynnys aloittaa harrastus taas keväällä, jos hän on tahkonnut koko talven salibandyä tai jääkiekkoa? Olisiko jalkapalloseuran kerran tai kaksi viikossa järjestämä futsal-toiminta pitänyt hänetkin lajin parissa?

Tai jatkaisiko 15-vuotias pelaaja harrastamista seurassa, jos hänelle tarjotaan toimintaa? Futikseen pieni seura ei enää teinipojille välttämättä saa ryhmää kasaan, mutta futsaliin helpommin. Kannattaisiko tätäkin miettiä?

Olisi mielenkiintoista nähdä drop out -vertailua sellaisten joukkueiden kesken, jotka ovat osallistuneet futsal-sarjoihin ja jotka eivät.

Pelit piristävät pimeää talvea. Minulla on vahva veikkaus siitä, kummissa pojat pysyvät paremmin mukana.

Meitä on jo 30 000!

"Futsal on kasvanut 6,9 prosenttia kaudesta 2007 – 2008, jolloin lajia harrastavia joukkueita oli 1 885. Tuoreen tilaston mukaan futsaljoukkueita on tällä hetkellä 2016 kappaletta, joka tarkoittaa pelaajamäärässä noin 30 000 pelaajaa.

Futsalin joukkuemäärä on kasvanut jo 11 vuoden ajan. Eniten futsaljoukkueita on Helsingin piirin (490), Turun piirin (286) ja Tampereen piirin (278) alueilla.

Suomen Palloliitto ei myy pelipasseja erikseen futsaliin ja jalkapalloon, vaan lajeja voi pelata samalla lisenssimaksulla. Futsalin pelaajamäärä perustuu tilastoituun joukkuemäärään, joka kerrotaan 15 pelaajalla.", kertoo Suomen Palloliiton tänään julkaisema tiedote.

Komea luku, jolla pitää olla painoarvoa. Toivottavasti muhkeaa lukua osataan hyödyntää myös Liiton markkinoinnissa ja viestinnässä. Käynnissä olevassa futsalin strategiatyössä sitä ainakin käytetään.

On haasteellista, ettei futsalilla ole omaa pelipassia. Aivan kenkäparin tarkkuudella pelaajamäärä jää siksi tietämättä. Mutta liiton käyttämä kerron (15/pelaajaa/joukkue) ei ole mielestäni ainakaan yläkanttiin.

Esimerkiksi PoPan liigajoukkueessa ja piirisarjaporukassa (PoPa/2) pelasi yhteensä 33 pelaajaa. Joissakin jengeissä pelaajamäärä on varmasti pienempi kuin 15, joissain isompi. Mutta keskiarvo liikkuu kauden aikana tuon luvun tienoilla, jossei ylikin.

Futsalin kehityspäivät 3.4. - 5.4. onnistuivat hienosti. Siitä kiitokset kaikille noin 80:lle mukana olleelle futsal-intoilijalle! Saimme aikaan paljon keskustelua, uusia kehitysideoita nousi esiin, ja mikä tärkeintä futsaltoimijat kautta maan näkivät konkreettisesti missä mennään. Palaan päivien antiin tarkemmin tässä blogissa kevään aikana.

Futsalin näkyvyys ja sen puute oli keskusteluissa jatkuvasti toistuva teema. 30 000 pelaajaa ja jatkuva roima kasvu ovat viestejä, joita kehtaa, saa ja pitää rummuttaa.

Naisten jalkapallon jatkuvasta kasvusta Palloliitto tiedotti 3.4. seuraavasti:

Naisten EURO2009 – juhlavuoteen päästään ilahduttavasta asemasta, kun pelaajamäärän kasvu oli edelleen erityisen voimakasta nais- ja tyttöjalkapallossa (+2,9 %). Päättyneellä kaudella ylitettiin jo 25 000 pelaajan rajapyykki. Jalkapallon pelaajamäärän kasvu on jatkunut yhtä mittaa vuodesta 1998 alkaen.

Pelaajamäärän kasvun tulevaisuuden haasteisiin kuuluu pienenevät ikäluokat. Jalkapallon harrastajamäärän kasvu on pystytty turvaamaan drop out – ilmiön, eli lajin parista poisjäävien, hidastamisella, joka on näkynyt etenkin miespelaajien kasvaneessa määrässä. Miehissä pelaajamäärä kasvoi 6,2 prosentilla, kun yli 20 000 miestä hankki päättyneellä kaudella pelipassin. Palloliiton seuraavaan nelivuotisstrategiaan kuuluukin drop out – ilmiön torjuminen yhdessä seurojen ja piirien kanssa. Palloliiton Visio 2020 tavoitteena on harrastajamäärän vuotuinen kasvattaminen viidellä prosentilla ja drop out – ilmiön pysäyttäminen.

Palloliitto pyrkii vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin harrastetarjontaa kehittämällä ja panostamalla vahvasti seurojen kehitystyöhön. Myös nais- ja tyttöjalkapallon valtavaa kasvupotentiaalia pyritään edelleen hyödyntämään tarjoamalla laadukasta toimintaa ja erilaisia pelivaihtoehtoja myös naisille ja tytöille koko maan alueella. Kuluvana vuonna toteutetaan EM2009 – seurakehityshanke, jossa on mukana 46 seuraa. Naisten EM-lopputurnauksella tuetaan pelaajakasvun kehitystä myös muilla tavoin.

Ilmainen vinkki. Drop outin ehkäisy ja futsalin potentiaalin hyödyntäminen. Yhtälö, jota kannattaa kokeilla, jos VISIO 2020 halutaan tavoittaa.