Pudotuspeleillä hyvä jälkimaku

Futsal-liigan mitalit on nyt jaettu ja samalla päättyy Futsalblogin "play-off -hiljaisuus."

Vaikka PoPan kaulaan ripustettiin "vain" pronssia, pudotuspelit jättivät positiivisen kokemuksen.

Parin viikonlopun aikana pelattiin yhteensä seitsemän kovaa peliä ja kaksi jatko-ottelua päälle.

Pelit kiinnostivat kohtuullisen hyvin katsojia, mutta koko potentiaalia ei vieläkään pystytty täysin hyödyntämään. Eniten harmittaa TV-kameroiden puuttuminen kiihkeistä ja viihdyttävistä peleistä.

Pudotuspelien pelimuotoa, kahden pelin sarja + mahdollinen jatko-ottelu ja rankkarit, on moitittu varsin paljon. Sitä on pidetty keinotekoisena ja sekavana.

Käytännössä pelimuoto toimi mielestäni kohtalaisesti. Säännöt olivat kaikkien tiedossa ja ne oli muokattu lopulliseen muotoonsa liigajoukkueiden aloitteesta. Liigajoukkueethan vierastivat mahdollisia arkiotteluja pudotuspeleissä, joten pelitapaa muutettiin alkuperäisen päätöksen jälkeen.

Paras kolmesta -pelitapa olisi joka tapauksessa selkeämpi ja urheilullisempi malli. Toivottavasti se on käytössä jo ensi kauden pudotuspeleissä. Itse aion ainakin asian eteen tehdä töitä.

Ensi kaudella ei pelata arvokisakarsintoja, mikä helpottaa hieman ottelukalenterin tekoa. Toki maajoukkueella on toimintaa, mutta aikataulujen suunnittelussa on nyt mahdollisuus huomioida paremmin myös Futsal-Liigan etu.

Suomen futsalmaajoukkue lähtee viikon kuluttua Portugaliin EM-esikarsintoihin. Jouni Pihlaja on valinnut miehistön viimeistelyleirille. Pelaajia on listalla 17. Heistä 14 pelasi pudotuspeleissä.

Jos futsalkausi olisi loppunut runkosarjaan, maajoukkuemiehet olisivat olleet Israelin EM-esikarsinnan jälkeen kuukauden ilman seuratoimintaa ennen kauden pääturnausta.

Nyt pelaajilla on alla kovia pelejä, onnistumisen tunteita ja huolellista harjoittelua. Liigan loppuhuipennuksen päälle on hyvä rakentaa taisteleva ja toimiva maajoukkue. Haaste kasvaa koko ajan, mutta Suomi-futsalilla on nyt palava draivi. Antaa mennä vaan Suomi!