Yöterveiset Kyprokselta

Kirjoittelen tätä merkintää sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Takana on futsaltäyteinen viikonloppu, jota seuraa vielä vilkkaampi viikko.

Lauantaina PoPa veti puolilta päivin hyvän harjoituksen. Kauden loppuhuipennuksen lähestyminen näkyy selvästi tiettyjen pelaajien tekemisessä ja keskittymisessä.

Futsalmaajoukkue tuo PoPalle oman haasteensa. Juha Ojanperä, Jaakko Laitinen ja Jarkko Reinikka ovat vallanneet paikat Suomen vakioringistä, mikä on tietenkin hieno asia heille ja seuralle.

Mutta joukkueemme yhteisharjoitteluun heidän edustuskiireensä luonnollisesti vaikuttavat, kuten myös oma komennukseni maajoukkueen tiedottajana. Tosin minulla on PoPassa ympärilläni osaava ja innostunut valmennustiimi, joten luotan täysin, että Rantalan Ali ja Talasman Teemu klaaraavat treenit poissaollessani.

Lauantai-iltana PoPan treenien jälkeen hoidin vielä työni Ässät-HIFK -pelissä. Hyvä matsi muuten. Ei haukotuttanut.

Lätkämatsin jälkeen bussilla Helsinkiin ja aamulla kello 6.20 lentokentälle. Saavuimme Kyprokselle ja Larnakaan noin kolmen korvilla iltapäivällä. Loppupäivän ohjelmaan kuului pari ruokailua, perusteellinen pelipalaveri ja kevyt harjoitus huomisella pelipaikalla. Harjoituksen pääpaino oli matkan rasitusten ravistelussa ja erikoistilanteissa.

Pelipaikka keräsi pelaajien kehut. Isossa hallissa on komeat katsomot kentän jokaisella laidalla. Vanha parkettilattia on sopivan pehmeä ja pitävä.

Illan pelipalaverissa katsoimme videolta Kyproksen otteita viime vuoden puolella pelatuista Puola- ja Latvia-maaotteluista. Lisäksi päävalmentaja Pihlaja oli koostanut vuoden 2006 Suomen Kyprosta vastaan tekemät kuusi maalia (2-3, 4-0) yhteen klippiin, mikä nosti mukavasti tunnelmaa pelaajistossa.

"Panucci" osui kyseisissä otteluissa kolmesti, joten toivoa sopii, että Kyproksen kuritus jatkuu täälläkin.

Pelin alkamisaika on suomalaisille outo - jo 10.30. Siksi herätys aamulenkki ovat jo seitsemän tienoilla. Jäsenten availun jälkeen on aamupalan vuoro, josta siirrymme suoraan hallille ja viimeiseen pelipalaveriin.

Pelin aikana vastuullani on ottelun videointi. Todennäköisesti aloitan kuvaamisen jo alkulämmittelyistä.

Kun summeri on soinut päättymisen merkiksi, alkaa naputtaminen. Tiedote ottelusta pitää saada medialle ja Palloliiton omille sivuille mahdollimman nopeasti.

Raportin valmistuttua on vuorossa taas paluu videon pariin. Valmennusjohto purkaa pelin palasiin, missä lienen mukana. Kun analyysit on tehty on vuorossa uusi peli- ja palautepalaveri, mistä siirrytään takaisin hallille ja harjoituksiin. Treenien jälkeen teen pelaajahaastattelun ja väännään nettiin otteluennakon tiistaisesta pelistä.

Jokaisessa välissä luonnollisesti syödään ja illalla mennään ajoissa sekä väsyneinä nukkumaan, koska tiistainen peli myös varhaismatsi (11.30).

Ohjelmaa riittää, mutta pitää myöntää, että on kiva kerrankin olla mukana toiminnassa, josta ei tarvitse kantaa koko vastuuta. On helpottavaa, kun ei ole tarvetta murehtia, ovatko kaikki yksityiskohdat kohdallaan. Saan keskittyä vain täyttämään oman ruutuni.

Mutta kyllähän täällä hommat pelaa. Maajoukkueen taustaryhmä on erittäin rutinoitunut, joten käytännön asiat hoituvat ammattimaisesti ja täsmällisesti kuin itsestään. Pelaajat ovat puolestaan paiskineet talven aikana pirusti töitä, joten nälkä pelejä kohtaan on kova. Toivottavasti tulostakin tulee, sillä nämä kaverit olisivat todella ansainneet sen.

Viikon kolmas peli osuu sitten lauantaille, kun MadMax saapuu Valkeaskoskelta Poriin. Perjantaina PoPa viritetään viimeiseen timmiin ennen kovaa kohtaamista. Molemmilla on pelissä paljon panosta, joten värikäs matsi on varmasti tulossa. Jotta valmistautuminen olisi kunnollinen, kassissani on syksyn Max-kamppailun DVD. Jos vaikka jossakin välissä ehtisin sitä vilaista...

Yleisö tekee pelin

Futsal-liigan yleisömäärät ovat olleet valitettavan alhaisia kuluvalla kaudella, mutta loppiainen ja Turun Samppalinna olivat iloinen poikkeus.

TPK ilmoitti yleisömääräksi 112, mutta se taisi olla vain myytyjen lippujen määrä? Siksi täydeltä tupa ainakin kentän reunalle näytti, ja tulisissa tilanteissa myös mukavasti kuului.

Täysi talo sytytti myös pelaajat. Pihkan peittämällä matolla nähtiin vauhdikas ja vivahteikas kamppailu, jossa oli draamaa ja rytinää paljon enemmän kuin keskiverrossa Suomen ykkösbrändiliigan runkosarjan tusinaottelussa.

OK. Olen erittäin subjektiivinen tekemään vertailua, mutta tälläkin kaudella olen istunut jo parissakymmenessä kiekkomatsissa. Ja haukotellut. Paljon.

Liigoja on turha tietenkään muutenkaan rinnastaa, koska ne ovat aivan eri maailmoista. Mutta viihdettä ja värinää katsojat kaipaavat. Sitä he myös eilen saivat.

Tätä korostivat myös paikalle saapuneet reilut kymmenkunta porilaiskatsojaa. He olivat pelaajien ystäviä ja sukulaisia, joten sydäntä oli pelissä enemmän kuin peruskatsojalla.

- Jos teidän kaikki vieraspelit ovat tällaisia, meidän pitää kiertää ne kaikki, Mikko Viitakosken suurin fani hihkaisi ja hyppäsi PoPan sankarin kaulaan Pihkalinnan pihalla.

Viitakosken rinnalla oli mukava hymyillä. PoPan åkermanni oli väkevä kuin telakaivuri, tykitti tärkeän maalin ja palkittiin vieraiden parhaana.

Porissa yleisöluvut ovat olleet kohtuullisia, mutta tunnelma vaisuhko. Kotijoukkueen esityksillä on tietysti asiaan osansa.

Silti pelaajat kaipaisivat suurempaa kannustusta. Ja tiistaisen perusteella sitä taas ansaitsisivat.

FC Popan futisfaneja on huokuteltu futsalpeleihin, mutta kiekko tuntuu kiehtovan heitä enemmän. Se on sääli, koska urheilutalosta olisi helppo tehdä kunnon kuohuva myrskynsilmä. Samalla fanijoukko voisi saada verenlisäystä...

Pölyparketti vs. Pihkalinna

PoPa viettää loppiaisen Turussa Samppalinnan nihkeän nahkealla matolla.

Edes perunajauho ja lakerikengät eivät takaisi Pihkalinnassa vauhdikkaita joulun päätöstansseja. Nähtäväksi jää, miten Sinimyrskyn askeleet sopivat äärimmäiselle alustalle.

Ainakin maanantaina ne olivat kohtalaisessa kunnossa. Tosin Porin urheilutalon parketti oli taas suorastaan siivoton. Kuukauden pölyt eivät pitoa paranna. Huominen alusta on jopa parempi kuin Porin vaarallisen liukas luistinrata.

Välineistä parketin kunto ei ole kiinni. Ennen Andorra-maaottelua kenttä pestiin ja pito oli täydellinen. Toimitus kesti 15 minuuttia.

Sittemmin pesukone on pölyttynyt talon siivouskomerossa. Ilmeisesti kilometrit täyttyivät kerrasta.

Jos eivät, niin kone saa kohta uuden ajurin. Juha Ojanperä, Timo Laurila ja Mikko Viitakoski ottavat keskiviikkona yhteyttä Porin vapaa-aikavirastoon. He pyytävät käyttökoulutuksen parkettipesurille, joten poikien alkuverryttely saa jatkossa uusia muotoja.

Jottei mene täysin kitinäksi, pitää muistaa, että olosuhteiltaan urheilutalo on erinomainen. Saamme nauttia omasta pysyvästä pukuhuoneesta, josta on rakennettu Sinimyrskyn sydän. Punttitreenit, alkuverkat ja aitakävelyt hoituvat helposti talon oheistiloissa. Eikä pidä unohtaa luentosalia, jonka uusi taulutelkkari ja DVD-soitin ovat olleet ahkerassa käytössämme.

Ennen maanantai-illan luistelua katsoimme lauantaisen Sievi-matsin parhaat ja pahimmat palat videolta.

Vaikka tulos oli 1-1, plussaa jäi viivan alle kivasti. Tällä hetkellä PoPa pystyy viemään pelejä ja tekemään tilanteita. Viimeinen viimeistely on vielä hakusessa, joten siihen keskityttiin myös kenttätreeneissä.

Kun Sievi-palaute oli pureskeltu, pureuduimme TPK:n tyyliin.

Tuttuja juttuja on varmasti paljon huomennakin tulossa, mutta on mielenkiintoista nähdä, mitä uusi valmentajapari Kagan&Tuominen on tuonut turkulaisten peliin.

TPK:n ja PoPan peleissä on aina mukavasti tunnetta. Ja huomenna myös panosta. Siksi kannattaa saapua Samppalinnaan.

Ajatuksia lajista - oletko ajatteleva futsalista?

Kaikki uudet blogit alkavat ilmeisesti sillä, että bloggaaja perustelee, miksi hän bloggaa. Ajattelin olla yhtä mielikuvituksekas.

Futsal on osa päivittäistä elämääni. Siksi siitä riittää ajatuksia. Joskus ne on saatava paperille.

Suomalainen futsal on nuori ja kehittyvä laji. Ilman keskustelua ei tapahdu EoM:ää (eteenpäin menoa). Blogissani yritän osaltani ideoida, provosoida ja dokumentoida niitä asioita, jotka mielestäni edistävät suomalaista futsalia.

Eikä lisänäkyvyyskään ole koskaan futsalille pahitteeksi, olipa se kuinka marginaalista tahansa. Media se on tämäkin.

Päivitystahdista en anna lupauksia, koska tämä on vain harrastus lukuisten muiden joukossa. Aiheita futsalista riittää - nähtäväksi jää, kuinka paljon aikaa ja erityisesti energiaa raapustamiseen irtoaa.

Jos olet ajatteleva futsalista, pistä kommentteja ja ehdota aiheita!