Yöterveiset Kyprokselta

Kirjoittelen tätä merkintää sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Takana on futsaltäyteinen viikonloppu, jota seuraa vielä vilkkaampi viikko.

Lauantaina PoPa veti puolilta päivin hyvän harjoituksen. Kauden loppuhuipennuksen lähestyminen näkyy selvästi tiettyjen pelaajien tekemisessä ja keskittymisessä.

Futsalmaajoukkue tuo PoPalle oman haasteensa. Juha Ojanperä, Jaakko Laitinen ja Jarkko Reinikka ovat vallanneet paikat Suomen vakioringistä, mikä on tietenkin hieno asia heille ja seuralle.

Mutta joukkueemme yhteisharjoitteluun heidän edustuskiireensä luonnollisesti vaikuttavat, kuten myös oma komennukseni maajoukkueen tiedottajana. Tosin minulla on PoPassa ympärilläni osaava ja innostunut valmennustiimi, joten luotan täysin, että Rantalan Ali ja Talasman Teemu klaaraavat treenit poissaollessani.

Lauantai-iltana PoPan treenien jälkeen hoidin vielä työni Ässät-HIFK -pelissä. Hyvä matsi muuten. Ei haukotuttanut.

Lätkämatsin jälkeen bussilla Helsinkiin ja aamulla kello 6.20 lentokentälle. Saavuimme Kyprokselle ja Larnakaan noin kolmen korvilla iltapäivällä. Loppupäivän ohjelmaan kuului pari ruokailua, perusteellinen pelipalaveri ja kevyt harjoitus huomisella pelipaikalla. Harjoituksen pääpaino oli matkan rasitusten ravistelussa ja erikoistilanteissa.

Pelipaikka keräsi pelaajien kehut. Isossa hallissa on komeat katsomot kentän jokaisella laidalla. Vanha parkettilattia on sopivan pehmeä ja pitävä.

Illan pelipalaverissa katsoimme videolta Kyproksen otteita viime vuoden puolella pelatuista Puola- ja Latvia-maaotteluista. Lisäksi päävalmentaja Pihlaja oli koostanut vuoden 2006 Suomen Kyprosta vastaan tekemät kuusi maalia (2-3, 4-0) yhteen klippiin, mikä nosti mukavasti tunnelmaa pelaajistossa.

"Panucci" osui kyseisissä otteluissa kolmesti, joten toivoa sopii, että Kyproksen kuritus jatkuu täälläkin.

Pelin alkamisaika on suomalaisille outo - jo 10.30. Siksi herätys aamulenkki ovat jo seitsemän tienoilla. Jäsenten availun jälkeen on aamupalan vuoro, josta siirrymme suoraan hallille ja viimeiseen pelipalaveriin.

Pelin aikana vastuullani on ottelun videointi. Todennäköisesti aloitan kuvaamisen jo alkulämmittelyistä.

Kun summeri on soinut päättymisen merkiksi, alkaa naputtaminen. Tiedote ottelusta pitää saada medialle ja Palloliiton omille sivuille mahdollimman nopeasti.

Raportin valmistuttua on vuorossa taas paluu videon pariin. Valmennusjohto purkaa pelin palasiin, missä lienen mukana. Kun analyysit on tehty on vuorossa uusi peli- ja palautepalaveri, mistä siirrytään takaisin hallille ja harjoituksiin. Treenien jälkeen teen pelaajahaastattelun ja väännään nettiin otteluennakon tiistaisesta pelistä.

Jokaisessa välissä luonnollisesti syödään ja illalla mennään ajoissa sekä väsyneinä nukkumaan, koska tiistainen peli myös varhaismatsi (11.30).

Ohjelmaa riittää, mutta pitää myöntää, että on kiva kerrankin olla mukana toiminnassa, josta ei tarvitse kantaa koko vastuuta. On helpottavaa, kun ei ole tarvetta murehtia, ovatko kaikki yksityiskohdat kohdallaan. Saan keskittyä vain täyttämään oman ruutuni.

Mutta kyllähän täällä hommat pelaa. Maajoukkueen taustaryhmä on erittäin rutinoitunut, joten käytännön asiat hoituvat ammattimaisesti ja täsmällisesti kuin itsestään. Pelaajat ovat puolestaan paiskineet talven aikana pirusti töitä, joten nälkä pelejä kohtaan on kova. Toivottavasti tulostakin tulee, sillä nämä kaverit olisivat todella ansainneet sen.

Viikon kolmas peli osuu sitten lauantaille, kun MadMax saapuu Valkeaskoskelta Poriin. Perjantaina PoPa viritetään viimeiseen timmiin ennen kovaa kohtaamista. Molemmilla on pelissä paljon panosta, joten värikäs matsi on varmasti tulossa. Jotta valmistautuminen olisi kunnollinen, kassissani on syksyn Max-kamppailun DVD. Jos vaikka jossakin välissä ehtisin sitä vilaista...